Ensiksi selvitetään allergiaa sairastavan henkilön ja hänen perheensä tiedot, kuten:

• oma ja perheen allergiahistoria   
• ruokavalioanamneesi (korvike, imetys vai molemmat?)
• allergian oireiden esiintyminen
• aiemmat hoitokokeilut ja niiden hoitovaste
• aiemmat ruokavaliokokeilut ja niiden vaste  

Oireiden laadun ja esiintymisen perusteella voidaan päätellä, onko epäilty allergia IgE-välitteinen vai IgE-riippumaton ja onko allergia lievä - keskivaikea vai vaikea. 

Ohjeistus ja jatkotestaus riippuu allergian tyypistä ja oireiden vakavuudesta. Vakava IgE-välitteinen lehmänmaitoallergia, jonka oireena on anafylaksia, vaatii välitöntä sairaalahoitoa.¹

Lievemmissä oireissa maitoallergiadiagnoosi perustuu välttämis-altistuskokeeseen. Diagnoosin saamiseksi lapsen ruokavaliosta poistetaan lehmänmaitoproteiini tietyksi ajanjaksoksi, jonka jälkeen tehdään maitoproteiinialtistus.¹ 

Saadaksesi lisätietoa katso Diagnostinen osio

Jos lasta imetetään, äidin ei yleensä tarvitse rajoittaa ruokavaliotaan, sillä äidinmaidon kautta kulkeutuu ruoka-aineperäisiä proteiineja hyvin pieniä määriä¹ Vaikeaoireisille lapsille voidaan kokeilla tilapäistä imettävän äidin ruokavalion rajoitusta.¹

Korvikkeella ruokittujen vauvojen pitäisi saada ensisijaisesti todistetun tehon omaavaa pitkälle hydrolysoitua valmistetta, kuten Nutramigen LGG ^3,5,6 Aminohappopohjaiset valmisteet on tarkoitettu vaikean lehmänmaitoallergian ja moniallergisten lasten hoitoon.^3,4,6

Kyllä, koliikki on lehmänmaitoallergian tunnistettu oire.⁷ Se voi kuitenkin johtua myös muista tekijöistä, kuten muista ruoka-aineista, suolistovaivasta tai ruokailukäyttäytymisestä. Jos lapsi on korvikeruokinnalla, saattaa koliikki aiheutua allergisesta reaktiosta äidinmaidonkorvikkeen maitoproteiinille.⁷

Pitkälle pilkottu imeväisen erityisvalmiste, kuten Nutramigen, on usein sopiva ravitsemushoito korvikeruokitulle, maitoallergiselle imeväiselle, joka kärsii koliikista.^7* 

*Tämä tutkimus tehtiin ilman DHA/ARA-sekoitusta ja LGG lisää.

Ei, ne ovat kaksi erillistä tilaa, joita hoidetaan eri tavalla.^4,8

Lehmänmaitoallergia on immuunivälitteinen reaktio lehmänmaidon proteiinille, kun taas laktoosi-intoleranssi on immuunijärjestelmästä riippumaton tila. Laktoosi-intoleranssista kärsivät eivät pysty sulattamaan maitosokeria eli laktoosia.^4,8

Molemmat vaivat voivat aiheuttaa suolisto-oireita. Iho ja hengityselimistön oireita havaitaan kuitenkin vain lehmänmaitoallergian yhteydessä.⁸

Lisäksi, laktoosi-intoleranssi on harvinainen ennen 2-3 vuoden ikää, etnisestä taustasta riippumatta.⁹

Todistetun tehon omaavat hypoallergeeniset pilkotut korvikkeet tai erityisvalmisteet on määritelty olevan siedettyjä ≥90 %:lla vauvoista (95 % luottamusväli), joilla on diagnosoitu lehmänmaitoallergia.³

Niitä on kahdenlaisia:

Pitkälle hydrolysoitu erityisvalmiste, kuten Nutramigen LGG®

• Suositellaan ensimmäiseksi valinnaksi 90 %:lle äidinmaidonkorvikkeella ruokituille vauvoille, joilla lievän tai keskivaikean lehmänmaitoallergian oireita ^2,3
• Proteiini on pitkälle hydrolysoitu (entsymaattisesti pilkottu) pieniksi peptideiksi ja aminohapoiksi, jotka hyvin epätodennäköisesti laukaisevat allergisen reaktion

Aminohappopohjainen erityisvalmiste, kuten Nutramigen Puramino

• Tarkoitettu esimerkiksi vaikeaan lehmänmaitoallergiaan tai moniallergisten lasten ruokavaliohoitoon silloin, kun pitkälle hydrolysoitu erityisvalmiste ei tehoa
• Pohjautuu allergeeneista puhdistettuihin, 100 %:sti vapaisiin aminohappoihin

Huom! Osittain hydrolysoituja (osa proteiineista pilkottu) äidinmaidonkorvikkeita kutsutaan myös hypoallergeenisiksi korvikkeiksi, mutta niitä ei ole tarkoitettu lehmänmaitoallergian ruokavaliohoitoon, koska ne voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Vain pitkälle pilkotut ja aminohappopohjaiset erityisvalmisteet, joiden hypoallergeeninen teho on todistettu, ovat sopivia maitoallergisen imeväisen ruokavaliohoitoon. Niiden tulisi olla imeväisen ravitsemuksen perusta, sillä ne sisältävät kaikki tarvittavat ravintoaineet, joita lapsi tarvitsee kasvaakseen ja kehittyäkseen.^3,4,6

Tavalliset äidinmaidonkorvikkeet sisältävät maitoproteiinia, joka on vain osittain hydrolysoitu ja sen vuoksi niiden ei ole osoitettu olevan hypoallergeenisia lehmänmaitoallergisille lapsille.

Laktoosittomat korvikkeet sisältävät kokonaista lehmänmaidonproteiinia ja eivät sen vuoksi sovellu vauvoille, joilla on lehmänmaitoallergia. 

Lampaan ja vuohen maito sisältää kokonaisia proteiineja. Koska näissä maidoissa esiintyvät allergeeniset proteiinit  ovat hyvin samankaltaisia lehmänmaidon proteiinien kanssa, voivat ne laukaista allergisen reaktion lehmänmaitoallergiaa sairastaville.^3,5 Tämän vuoksi lampaan ja vuohen maito eivät sovellu lapsille, joilla on lehmänmaitoallergia.

Allergisoitumisella tarkoitetaan perättäisten allergioiden puhkeamista iän myötä. Allergisoituminen alkaa herkistymisellä ruoan allergeeneille, jotka vaikuttavat ihoon ja suolistoon. Tätä seuraa vaihdos ilmavälitteisiin allergeeneihin, jotka vaikuttavat ylä- ja alahengitysteihin. 

Atooppinen ihottuma on ensimmäinen kliininen merkki allergisoitumisesta.¹⁰ 

Jotkut valmistajat lisäävät sakeuttamisaineita pitkälle hydrolysoituihin korvikkeisiin. Heidän mukaansa se ehkäisee maidon takaisinvirtausta eli pulauttelua. 

Nutramigen LGG ei sisällä sakeuttamisaineita, koska maidon takaisinvirtaus eli pulauttelu voi olla merkki lehmänmaitoallergiasta. Lehmänmaitoallergian aiheuttama takaisinvirtaus loppuu, kun vauva vaihtaa tavallisesta korvikkeesta pitkälle hydrolysoituun korvikkeeseen. Tämän vuoksi sakeuttajaa ei välttämättä tarvitse.

DBPCFC tulee sanoista “Double Blind Placebo Controlled Food Challenge”, eli kaksoissokkoutettu lumekontrolloitu ruoka-altistus. Tätä menetelmää suositellaan käytettävän erityisesti IgE-riippumattomien oireiden ja suolioireiden selvittelyssä. Menetelmä on kultainen standardi maitoallergian diagnosoinnissa.⁶

Nutramigen valmisteissa on ikäänmukautettu ravintosisältö. Nutramigen 1 LGG soveltuu käytettäväksi syntymästä noin 6 kuukauden ikään asti, ja Nutramigen 2 LGG siitä ylöspäin.

Ensimmäisten elinkuukausien aikana imeväisen makuaisti ei ole vielä täysin kehittynyt^12,13. Kun lapsi tottuu jo varhaisessa vaiheessa karvaaseen ja happamaan makuun, sillä on positiivinen yhteys myös hedelmien ja vihannesten syöntiin myöhemmällä iällä. Imeväiset yleensä hyväksyvät Nutramigenin maun ilman ongelmia.¹⁴ On myös osoitettu, että lapsi hyväksyy helpommin tuttuja makuja. Nutramigeniin tottuneet vauvat yleensä pitävät sen makua parempana muihin 7 kk:n iässä tarjottuihin korvikkeisiin verrattuna.^14,15

• Nutramigenia tulee käyttää ainoastaan terveydenhuollon ammattilaisen suosituksesta.
• Imetetyillä vauvoilla Nutramigenin aloitusta voi helpottaa sekoittamalla Nutramigenia 1:1 suhteessa rinta-maitoon. Seuraavissa syötöissä Nutramigenin osuutta voi pikkuhiljaa kasvattaa.
• Tavallinen korvike tulee vaihtaa Nutramigeniin mahdollisimman nopeasti maitoallergiadiagnoosin saannin jälkeen.
• Ensimmäinen Nutramigenin syöttökerta sujuu paremmin, jos vauva on nälkäinen ja janoinen.
• Positiivinen suhtautuminen syöttöihin on valttia, sillä vanhempien mieliala voi vaikuttaa vauvaan ja uuden maun hyväksymiseen.
• Vanhemmille lapsille voi kokeilla tarjota Nutramigenia nokkamukista.
• Vieroituksen aikana Nutramigenia voi lisätä ruokien sekaan ja käyttää eri resepteissä. Tämä voi auttaa lasta tottumaan korvikkeen makuun.

LGG® (tuotemerkki LGG®) on hyödyllinen maitohappobakteeri. Se auttaa palauttamaan suoliston läpäisemättömyyden niin, että harvemmat allergeenit (allergiaa aiheuttavat tekijät) siirtyvät sen läpi. LGG voi myös estää haitallisten bakteerien vaikutuksia ja voimistaa kehon normaaleja puolustusmekanismeja.^17,18

Probiootit ovat eläviä "hyviä" bakteereja, jotka ovat hyödyllisiä ruoansulatuselimistölle. Ne muodos tavat hyvän mikrobitasapainon suolistoon. 

Prebiootit ovat ei-hajoavia ruoka-aineita, kuten kuituja. Ne stimuloivat bakteerien kasvua ja/tai aktiivisuutta ruoansulatuskanavassa. Sekä pre- että probiooteilla voi olla terveyttä edistäviä vaikutuksia. Suurin ero on, että probiootit ovat eläviä bakteereja ja prebiootit eivät ole eläviä.

Tutkimuksissa on havaittu, että 12 kk Nutramigen LGG valmisteen käytön jälkeen 79 % lehmänmaitoallergiaa sairastavista lapsista sieti lehmänmaitoproteiinia.²¹ Valitettavasti kaikki lapset eivät todennäköisesti saavuta sietokykyä lehmänmaidolle näin nopeasti, mutta Nutramigen LGG lisää huomattavasti sietokyvyn saavuttamisen mahdollisuutta muihin tutkimuksessa vertailtuihin valmisteisiin nähden (riisihydrolysaatti, soija, aminohappopohjainen valmiste sekä kaseiinipohjainen hydrolysaatti).

Lehmänmaitoallergia kestää keskimäärin 3-5 ikävuoteen asti. Siihen asti kunnes lapsi on saavuttanut sietokyvyn lehmänmaidolle, täytyy lapsen välttää lehmänmaitoa sisältäviä valmisteita ja olla huolellinen ruokavalion noudattamisen kanssa. Nutramigen LGG valmistetta käyttämällä voi lisätä lapsen mahdollisuutta saavuttaa sietokyky lehmänmaidolle. Tutkimus osoittaa, että 79 % Nutramigen LGG valmistetta saaneista lapsista saavuttaa sietokyvyn lehmänmaidolle jo 12 kk:n ruokavaliohoidon jälkeen.²¹ 

Sietokyvyn saavuttaminen tutkitaan samalla menetelmällä kuin diagnoosi todetaan eli maitoaltistuskokeella. Terveydenhuollon ammattilainen kertoo kokeen perusteella, onko lapsi saavuttanut sietokyvyn lehmänmaidolle. Testiä ei saa yrittää tehdä kotona ilman terveydenhuollon ammattilaiselta saatuja neuvoja.